maanantai 27. huhtikuuta 2015

Tuukan treeneissä

Multa kysyttiin tänään töissä että mitä asioita Suomesta on ikävä Lontoossa. Katselin ulos harmaaseen sateeseen ja ensin meinasin jo sanoa että no eipä juuri mitään, mutta sehän ei olisi pitänyt paikkaansa, vaan (ystävien ja perheen lisäksi) harrastuskuvioita on ollut ikävä. Ykkösenä harrastuksista juoksutreeniryhmä, johon onneksi heti tänään pääsinkin vierailemaan.

Aloitin Tuukan asiakkaana noin puolitoista vuotta sitten maratonkoulussa. Meillä oli maratonkoulussa kolmen viikon välein yhteisharjoitukset ja koko ajan henkilökohtainen harjoitusohjelma itsenäiseen harjoitteluun. Koko koulu kesti 10 kuukautta, ja siinä ajassa ehti tiiviissä porukassa tutustumaan kanssasisariin ja itse koutsiinkin aika hyvin! Meillä oli niin hyvä porukka, että kun sitten kaikki saivat maratoninsa juostua (minä Berliinissä 6 viikkoa muiden HCM:n jälkeen), pidettiin karonkka jossa saatiin kerrata noita mukavia taaksejääneitä kilometreja ja muutenkin vaihtaa kuulumisia. Ei sitä nyt ihan joka treeniporukalla tule siviilissä nähtyä :) 

Ihan yhteiskuvankin nappasin kun niin harvoin tuota koutsia näkee!

Maratonkoulun jälkeen alkoi Tuukan juoksutreeniryhmä, jossa vaan mennään porukalla juoksemaan ja tekemään erilaisia Tuukan suunnittelemia juoksutreenejä. Ainakin minä voin myöntää etten yksin lenkillä juurikaan kyykkyhyppyjä tee (noin niinkun esimerkiksi), joten nuo viikkotreenit toivat ehdottomasti monipuolisuutta harjoitteluun. Kyseessä ei varsinaisesti ole juoksukoulu, vaan nimenomaan juoksuryhmä, vaikka täytyy sanoa että eipä tuo Tuukka ikinä vastaamatta jätä jos siltä jotain joku kysyy ja joskus saattaa jopa kysymättä jotain kertoa! :D Tuonne juoksutreeniryhmään sain Markuksenkin houkuteltua mukaan ja tykättiin kyllä molemmat käydä kerran viikossa porukan mukana juoksemassa. Pimeinä sateisina loppusyksyn iltoina se juoksemaan lähteminen kun ei välttämättä muuten houkuttele ihan valtavasti.

Ymmärrän paremmin kun hyvin että tuollaiset ryhmät voi joitakin hirvittää. Että no jaksanko minä muka siellä, eikö ne kaikki ole miljoona kertaa kovemmassa kunnossa? Kyllähän muakin on tähän päivään asti hirvittänyt Lontoossa oman seurani yhteisjuoksulenkit ("all abilities welcome") koska luulen niiden kuitenkin vetävän siellä liian kovaa mun menoon. Tuukan treeniryhmiä voin kyllä oikeasti suositella lämpimästi ihan kaikille. Kukaan ei jää joukosta, ja treenit on suunniteltu niin että ne nopeimmat tai muuten fyysisesti etevimmät pääsevät haastamaan itseään ihan yhtä lailla. Tämän päivän ryhmäkoon perusteella vaikutti siltä että kovin täyttä taitaa noissa ryhmissä nyt olla, mutta niitä kannattaa kyllä kysellä vielä Tuukalta, jos sattuu kiinnostamaan. Kaiken muun hyvän lisäksi, näissä on hinta-laatusuhde todellakin kohdallaan, eikä yhdelle kerralle tule juuri mitään hinnaksi. (Eikä tämä taaskaan ole maksettu mainos.)

On sen verran sumuinen kuva että liekö kameran linssi vähä hikihuuruissa

Tuukka näyttää mitä kivaa seuraavaksi :)

Tänään mulle kyllä tuli aika hyvä treeni, kun halusin juosta viikon asunnoltani Eerikinkadulta kisikselle. Matkaa oli 2,9 km ja jotenkin se lähtö venähti sen verran että kiire tuli. En tosin tajunnut ihan tuota kiireettä ennen kuin ihan lopussa, ja viimeinen kilometri kirmattiinkin jo 6:00 min /km keskivauhtia. Monelle se on perus-PK vauhti, mutta mulle se ei sitä ole ollut vielä koskaan eikä etenkään tällä hetkellä, joten siinä 175 sykkeillä saavuin treeniryhmän luo reippaana huohottaen. Onneksi ryhmä ei ollut vielä ehtinyt lähteä vaikka pari minuuttia olin myöhässä (sen verran jäi pusertamatta ajasta), mutta vielä pari minuuttia olisi Tuukka mun puolesta voinut siinä höpötellä alkupuheita, että olisin saanut hengitystä tasattua. :) Mutta ei auttanut, matkaan lähdettiin oikeastaan välittömästi kun minä pölähdin paikalle. 

Luulin tosiaankin tulleeni kevään uuteen juoksutreeniryhmään, ja vähän ihmettelinkin hiljaa itsekseni että eihän tässä juosta juuri nimeksikään. Sen sijaan tehtiin kaikkea muuta kivaa kuten punnerruksia, burbeita, lankkupitoja, mittarimatoiluja ja sellaista mukavaa. :D Loppuverryttelyn aikaan sitten selvisi minullekin, että kyseessä oli tosiaankin treeniryhmä eikä juoksutreeniryhmä. Lontoonelävä on jo tippunut kehityksen vauhdista näköjään! 

Kyllä se kevät vaan on tuloillaan Helsinkiin, askeleen pidemmällä kuin Lapualla!
"Alkuverryttelyt" (ei ehkä ihan oppikirjan mukaan...) ja itse treeni meni yhteensä aikaan 1h 20 min. Siitä sitten päätin vielä mennä jalkaisin kämpille, välillä hölkötellen ja välillä ihan vaan kävellen. Siihen meni sitten vielä 25 minuuttia. 1h 45 min yhteensä, ihan hyvä viikon aloitus! Tästä on hyvä lähteä kohti vappua! ;) 

Kiitos Tuukalle että pääsin vierailemaan! 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti