Kävin taas torstaina Raphalla kuuntelemassa itseäni viisaampaa ja kokeneempaa ja coolimpaa pyöräilijänaista. Tällä kertaa puhumisvuorossa oli Susannah Osborne, freelancerina pyöräilystä ja matkailusta kirjoittava journalisti ja (kilpa)pyöräilijä 15 vuoden kokemuksella. Aiheena tällä viikolla oli "Getting the most from your training" eli vapaasti suomennettuna "ota kaikki irti harjoittelustasi".
Nämä vinkit painottuivat siis pyöräilyyn ja etenkin maantiepyöräkisoihin. Maantiepyöräkisathan eroavat triathlonin pyöräosuuksista huomattavasti sillä, että triathlonissa jo luontaisestikin porukka hajaantuu jonkin verran uinnin aikana mutta sen lisäksi peesaus on yleensä kiellettyä, kun taas maantiekisoissa lähdetään porukalla ja peesauksella ja ryhmäajolla taktikoidaan erittäin paljonkin, ihan jopa ratkaisevissa määrin. Triathlonissa saa siis pyöräillä "omassa rauhassa" ilman vetoapuja mutta myös ilman "häiriöitä" ja maantiekisoissa vedetään ohjaustangot kolistellen vieri vieressä. Se kuulostaa ainakin vielä mun korviin aika hurjalta, mutta ehkä johonkin rentoon pyöräilytapahtumaan (eli Sportiveen niinkun täälläpäin on tapana sanoa) voisin itsekin osallistua joskus. Ehkä. :) Täytyy nyt jotenkin rauhallisemmissa merkeissä päästä kokeilemaan sitä kunnon ryhmäajoa ensin.
 |
| En tällä kertaa kuvaillut, joten nappasin Raphalta pari hienoa kuvaa. Kuva täältä |
Keskusteltiin siis tavoitteista, kisoista ja niihin treenaamisesta. Tässä Susannahin sanoma tiivistettynä:
1) Mieti mikä sopii sinulle. Erilaisen profiilin reittejä ja tapahtumia on nykyään joka lähtöön tarjolla, mutta etenkin viime aikoina isot nousut on alkaneet olla niin muodissa että se tuntuisi olevan ainoa oikea tapa pyöräillä. Älä anna kenenkään (miehen) tulla sanomaan mitä pitäisi ajaa ja miten. Sinä valitset mitä itse tavoittelet, ja jos jos nousut ei ole sun juttu, niin aja vaikka sprinttejä. Tai pitkiä rullaavia ajoja.
2) Älä pelkää kipua. Sille on syynsä miksi naiset on niitä jotka synnyttää! Meihin on sisäänrakennettuna uskomaton kyky sietää kipua, mutta kuitenkin naiset on niitä jotka vieruksuvat treeneissä maksimisykkeille menoa. Jos haluat kehittyä, tulla nopeammaksi ja saavuttaa tavoitteesi, se tulee sattumaan. Haasta itsesi ja yllätyt mihin kaikkeen pystyt. Selviät siitä kuitenkin hengissä vaikka se pahalta tuntuukin!
3) Mieti ja harjoittele tehokkuuttasi. Oikea pyöritystekniikka ja virtaviivainen ajoasento vaikuttaa todella merkittävästi suoritukseesi. Tämä on vielä tärkeämpi kuin tuo edellisen kohdan maksimitreenit. Mitä tehokkaampi olet, sitä pienemmällä tuskalla pääset samaan lopputulokseen. Mieti miltä näytät pyörän päällä; koita päästä mahdollisimman pieneksi. Pyöräilytekniikan ja tehokkuuden harjoitteluun wattbike on mainio apuväline. Kadenssi pitäisi olla yli 90 (paitsi nousuissa) ja kaikki liike pitäisi olla eteenpäin vievää, siis ei sivuttaissuuntaista vaappumista (paitsi sprinteissä ja nousuissa).
4) Sovita treenit omaan elämäntilanteeseesi. Jos elämäsi on kiireistä (esimerkiksi olet uranainen ja pienten lasten äiti joka samalla treenaa tavoitteellisesti, kuten Susannah itse), et vaan voi käyttää rajattomasti aikaa treenaamiseen. Silloin jokainen treeni täytyy olla tavoitteesi kannalta järkevä ja merkityksellinen ja jokainen osa treenistä täytyy olla merkityksellinen. Jos viikossa on käytettävissä 5 tuntia treeniin, on paljon hyödyllisempää jakaa se esimerkiksi viiteen erilaiseen tunnin treeniin kuin käydä pitkällä 5 tunnin lenkillä sunnuntaina. Suunnittele treenikalenteri tavoitteen ajankohdan mukaan ja järjestä treenikalenteri erilaisiin, tarkoituksenmukaisiin jaksoihin. Älä aloita treenikautta ylimenokauden jälkeen liian rajusti, mutta älä myöskään yritä treenata kolmessa viikossa maratonkuntoon. Ja muista sijoittaa myös niitä rentoja palauttavia harjoituksia mukaan, ne ovat ihan yhtä merkityksellisiä kuin maksimitreenitkin!
5) Älä unohda että tämän pitäisi olla hauskaa. Todennäköisesti meistä kenestäkään ei tule olympiaurheilijoita, joten on aivan turhaa ottaa tätä touhua liian vakavasti. (toim. huom. Kaisa Lehtonen, jos luet tätä, tämä ei sitten koske sua! :D) Jos touhu alkaa tympiä, pidä pieni breikki koko treenaamisesta, sen jälkeen taas yleensä huvittaa paremmin, treenit on laadukkaampia ja siten myös tulokset on parempia.
 |
| Kuva täältä |
1) Nousut ei tosiaan sovi mulle. Onneksi siis mun ei tarvi niitä tavoittellakaan. 2) Tunnistan kyllä noista sanoista itseni. Kipu on niin epämiellyttävää. Toisaalta eipä mulla kauheasti olekaan sellaisia aika- tai voittotavoitteita. Varmaan just siks että pääsen siten välttämään suurimmat tuskat. :D Kyllä se vaan pitäisi tosiaan vähän haastaa itseään enemmän, tai paljonkin! 3) Nyt mun pitää todellakin ottaa wattbiket salilla haltuun. En oo vielä oikein perillä mikä siinä on homman nimi. Selvitän. Tässä uskon että mulla on valtavasti vielä kehityspotentiaalia. 4) Mun elämäntilanne just nyt ei oo kyllä kauhean kiireinen (tai ei ainakaan perinteisellä tavalla) ja tuntuu että tuo treenisuunnittelukin on vähän puolivillaista. Jotain yritystä sentään on ainakin juoksun saralla, kun viikottaiset pitkikset ja vauhtitreenit on mukana. Pitäisi opetella siirtämään tuota struktuuria noihin muihinkin lajeihin. Mutta toisaalta, sellainen "the tavoite" puuttuu tältä vuodelta noiden muiden lajien osalta. 5) No vihdoin siirryttiin mun vahvuusalueelle. Tässä mä oon aika hyvä :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti